Sanasto

A

Apoapsis

Etäisyys keskuskappaleesta on etäisyyden a(1 + e) piste, joka sijaitsee kaikkein kauimpana. Aurinkoa ympäröivää aluetta kutsutaan aphelioniksi, Maan ympärillä olevaa aluetta apogeumiksi.

Kaava r_a = a (1 + e)

Katso myös: Periapsis

P

Periapsis (ω)

Kulma, joka mitataan kiertoratatasossa nousevasta solmusta periapsis-pisteeseen.

Kaava ϖ = Ω + ω

Missä: ϖ Periapsispisteen pituus; Ω Nousevan solmun pituuspiiri

Katso myös: Nousevan solmun pituus (Ω), Periapsis

T

Tähtitieteellinen yksikkö (au)

A unit of length defined as exactly 149,597,870,700 metres, roughly the average distance between Earth and the Sun. Määritelty IAU:n 2012 päätöslauselmassa B2.

Katso myös: Valoaika, Valovuodet

A

Akselikaltevuus (viistoisuus)

Kappaleen pyörimisakselin ja sen kiertoradan tasoon kohtisuorassa olevan akselin välinen kulma. Maan on noin 23,44 °, joka aiheuttaa vuodenajat. Uranuksen on noin 98°.

Katso myös: Deklinaatio, Auringonnousu, Päiväntasaajan

B

Bortlen asteikko

Yhdeksän luokan asteikko yötaivaan pimeydelle, jonka esitteli John E. Bortle Sky & Telescope (2001), luokasta 1 (erinomainen pimeä sijainti, tähdet magnitude 7.6-8.0) luokkaan 9 (keskusta, magnitude 4.0 parhaimmillaan).

Katso myös: Suuruusluokka, Valon aiheuttama saastuminen

K

Kiertoradanopeus

Nopeus, joka tarvitaan kiertoradan tekemiseen etäisyydellä r. Juuri Maan pinnan yläpuolella se on noin 7,9 km/s.

Kaava v_c = √(μ / r)

Missä: μ gravitaatioparametri; r Etäisyys keskustasta

Katso myös: Pakomatka, Vis-viva -yhtälö

T

Tähdistö

Yksi 88:sta virallisesti määritellyistä taivaan alueista (IAU, 1922–1930), joka on nimetty perinteisen tähtikuvion mukaan, kuten Orion. Tähdistön tähdet ovat yleensä hyvin eri etäisyyksillä toisistaan.

Katso myös: Suuruusluokka

D

Deklinaatio

Taivaanpisteen kulma, joka on taivaan päiväntasaajan pohjoispuolella (+) tai eteläpuolella (−), eli taivaan leveysaste. Auringon deklinaatio vaihtelee +23,44° ja −23,44° välillä vuoden aikana.

Kaava sin δ = sin ε · sin λ

Missä: δ Auringon deklinaatio; ε Ekliptikan kulma; λ Auringon ekliptinen pituuspiiri

Katso myös: Akselikaltevuus (viistoisuus), Auringonnousu

Delta-v

Nopeuden muutos, km/s. Se on avaruuslennon valuutta: jokainen liike maksaa delta-v, ja raketin polttoaine määrää kuinka paljon se on.

Kaava Δv = v_e ln(m₀ / m_f)

Missä: v_e Tehokas pakokaasun nopeus; m₀, m_f Alku- ja loppumassa

Katso myös: Hohmannin siirto, Oberth-ilmiö

K

Kääpiöplaneetta

Kappale, joka kiertää Aurinkoa ja on lähes pyöreä, mutta ei ole poistunut kiertoradan lähistöltään eikä ole kuu (IAU 2006). Esimerkkejä: Ceres, Pluto, Eris, Haumea, Makemake.

Katso myös: Planeetta, Kuiperin vyöhyke

E

Epäkeskisyys (e)

Kuinka venytetty kiertorata on: 0 ympyrälle, välillä 0 ja 1 ellipsille, 1 parabolalle ja yli 1 hyperbolalle.

Katso myös: Ellipsi, Periapsis

Eclipse

Kun yksi ruumis siirtyy toisen varjoon. Auringonpimennys: Kuun varjo putoaa Maahan (uusikuu). Täysikuu on kuukausi, jolloin Kuu kulkee Maan varjossa.

Katso myös: Solmu, Umbra ja penumbra

Ekliptiikka

Maan kiertorata Auringon ympäri ja Auringon näkyvä vuosittainen matka taivaan halki. Se on tavallinen vertailutaso Aurinkokunnan kappaleiden kiertoradoille. Se on kallistunut noin 23,44 astetta Maapallon päiväntasaajaan nähden.

Katso myös: Akselikaltevuus (viistoisuus), Kaltevuus (i), Solmu

Ellipsi

Suljettu käyrä on joukko pisteitä, joiden etäisyydet kahdesta kiinteästä pisteestä (foci) ovat yhteensä vakio. Sidotut kiertoradat ovat ellipsejä, joiden keskikappale on yhdessä polttopisteessä (Keplerin ensimmäinen laki).

Kaava r = a(1 − e²) / (1 + e cos ν)

Missä: a Suuren akselin puoli; e eksentrisyys; ν Tosi poikkeama

Katso myös: Epäkeskisyys (e), Puolisuurakseli (a)

P

Päiväntasaajan

Hetki, jolloin Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan (deklinaatio 0°), noin 20. maaliskuuta ja 22. syyskuuta. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla.

Katso myös: Auringonnousu, Deklinaatio

Pakomatka

Pienin nopeus, jolla voimattomat kappaleet voivat pysyvästi poistua painovoimaisesta kappaleesta. Se on √2 kertaa pyöreä nopeus samalla etäisyydellä. Maan pinta: 11,2 km/s.

Kaava v_esc = √(2μ / r)

Katso myös: Kiertoradanopeus, Ominaisenergia

V

Vapaa putoaminen

Liike painovoiman alaisena yksin. Astronautit kiertoradalla tuntevat olevansa painottomia, koska he ja heidän avaruusalus ovat vapaassa pudotuksessa yhdessä, ei siksi, että painovoima on poissa.

Katso myös: Kiertorata, Painovoima

P

Painovoimaparametri (μ)

Gravitaatiovakion ja kappaleen massan tulo μ = GM. Se mitataan paljon tarkemmin kuin pelkästään G tai M. Earth: 398,600.4 km³/s²; Sun: 1.32712 × 10¹¹ km³/s².

Kaava μ = G M

Katso myös: Painovoima, Vis-viva -yhtälö

Painovoima

Vetovoima joukkojen välillä. Newtonin kuvauksessa voima on verrannollinen molempien massojen suhteen ja käänteisessä suhteessa niiden etäisyyden neliöön.

Kaava F = G M m / r²

Missä: G 6,67430 × 10⁻¹¹ m³ kg⁻¹ s⁻² (CODATA 2018); M, m Kaksi massaa; r Keskusten välinen etäisyys

Katso myös: Painovoimaparametri (μ), Vapaa putoaminen

H

Hohmannin siirto

Minimienergian kaksipolttosiirto kahden pyöreän, tasomaisen kiertoradan välillä molempia koskettavaa ellipsin puolta pitkin.

Kaava a_t = (r₁ + r₂) / 2

Katso myös: Delta-v, Vis-viva -yhtälö

K

Kaltevuus (i)

The tilt of an orbital plane relative to a reference plane (the ecliptic for planets, the equator for satellites). Yli 90°:n kohdalla kiertorata on taaksepäin suuntautunut.

Katso myös: Nousevan solmun pituus (Ω), Retrogradinen

Keplerin kolmas laki

The square of the orbital period is proportional to the cube of the semi-major axis. Aurinkoa kiertävä kiertorata, jossa T on vuosia ja a au:ta, T² = a³.

Kaava T² / a³ = 4π² / μ

Missä: T kiertoaika; a Suuren akselin puoli; μ G(M + m)

Katso myös: Kiertojakso, Puolisuurakseli (a)

Kuiperin vyöhyke

Jääkappaleita on Neptunuksen ulkopuolella noin 30–50 AU:n etäisyydellä Auringosta. Pluto, Haumea ja Makemake kiertävät siellä.

Katso myös: Asteroidivyöhyke, Kääpiöplaneetta

V

Valon aiheuttama saastuminen

Liiallinen tai väärin suunnattu keinotekoinen valo, erityisesti taivaan hehku, joka peittää tähdet. Se vaikuttaa myös luontoon ja tuhlaa energiaa.

Katso myös: Bortlen asteikko

Valoaika

Aika valo on matkustaa tietyn matkan. Auringonvalon matka Maahan kestää noin 8 minuuttia ja 19 sekuntia. Komennot avaruusaluksille viivästyvät valoajan verran.

Kaava t = d / c

Missä: d etäisyys; c speed of light, 299,792.458 km/s

Katso myös: Tähtitieteellinen yksikkö (au)

Valovuodet

The distance light travels in vacuum in one Julian year (365.25 days): about 9.46 trillion km, or 63,241 au. Se on etäisyys, ei aika.

Kaava 1 ly = c × 365.25 × 86,400 s

Missä: c speed of light, 299,792.458 km/s

Katso myös: Tähtitieteellinen yksikkö (au), Valoaika

N

Nousevan solmun pituus (Ω)

Kulma, joka mitataan vertailutasossa vertailusuunnasta siihen pisteeseen asti, jossa kiertorata risteää pohjoiseen suuntautuvan tason kanssa.

Katso myös: Solmu, Kaltevuus (i), Periapsis (ω)

S

Suuruusluokka

Logaritminen kirkkausasteikko, jossa pienemmät luvut ovat kirkkaampia. Viisi magnitudia on täsmälleen 100 kertaa kirkkaampi kuin yksi.

Kaava m₁ − m₂ = −2.5 log₁₀(F₁ / F₂)

Missä: m magnitudi; F havaittu virtaus

Katso myös: Bortlen asteikko

A

Asteroidivyöhyke

Marsin ja Jupiterin välinen alue, noin 2,2–3,3 AU:n etäisyydellä Auringosta, jossa suurin osa tunnetuista asteroideista kiertää. Despite its reputation it is mostly empty space; its largest body is the dwarf planet Ceres.

Katso myös: Kuiperin vyöhyke, Kääpiöplaneetta

K

Keskimääräinen poikkeama (M)

Kulma, joka kasvaa tasaisesti ajan myötä, 360° kiertoradalla. Todellinen sijainti seuraa Keplerin yhtälöstä.

Kaava M = E − e sin E

Missä: E eksentrinen poikkeama; e eksentrisyys

Katso myös: Epäkeskisyys (e)

S

Solmu

Toinen kahdesta pisteestä, jossa kiertorata risteää vertailutason kanssa. Kuun solmut sijaitsevat ekliptikan alueella; pimennykset tapahtuvat vain, kun uusi tai täysikuu ilmestyy solmun lähelle.

Katso myös: Nousevan solmun pituus (Ω), Eclipse

O

Oberth-ilmiö

Poltto, joka tehdään siellä missä avaruusalus liikkuu nopeimmin (syvällä painovoiman kaivossa) muuttaa sen kiertoradalla olevaa energiaa eniten. Matalalla kiertoradalla lähtö maksaa siis vähemmän kuin se jäljellä oleva nopeus, jonka haluat kaukana.

Kaava Δv = √(v∞² + v_esc²) − v_c

Missä: v∞ Hyperbolinen ylinopeus; v_esc Pako nopeus polttaessa; v_c Pyöreä nopeus polttaessa

Katso myös: Delta-v, Pakomatka

K

Kiertorata

Toisen kappaleen painovoiman alla liikkuvan kappaleen polku. Kahden kappaleen tapauksessa se on kartiomainen leikkaus: ellipssi (suljettu), parabola tai hyperbola (avoin).

Katso myös: Ellipsi, Keplerin kolmas laki, Vapaa putoaminen

Kiertojakso

Yhden kierroksen suorittamiseen kuluva aika. Siderinen jakso mitataan suhteessa tähtiin, kun taas synodinen jakso mitataan suhteessa toiseen liikkuvaan kappaleeseen, kuten Maasta katsottuna Aurinko.

Kaava T = 2π √(a³/μ)

Missä: a Suuren akselin puoli; μ Keskiosan gravitaatioparametri

Katso myös: Keplerin kolmas laki, Synodin kuukausi

P

Periapsis

Keski-kappaletta lähinnä olevan kiertoradan piste, joka on etäisyydellä a(1 − e). Aurinkoa ympäröivää aluetta kutsutaan perihelioksi, Maan ympärillä olevaa aluetta perigeumiksi.

Kaava r_p = a (1 − e)

Katso myös: Apoapsis, Periheli

Periheli

Aurinkoa kiertävän kiertoradan piste, joka on lähimpänä Aurinkoa. Maa ohittaa sen tammikuun alussa noin 147,1 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Kaukaisin piste on aphelion.

Katso myös: Periapsis, Apoapsis

Planeetta

Vuoden 2006 IAU:n määritelmän mukaan kappale, joka kiertää Aurinkoa, on riittävän massiivinen ollakseen lähes pyöreä oman painovoimansa vaikutuksesta ja on tyhjentänyt radan ympärillä olevan alueen. Aurinkokunnassa on kahdeksan.

Katso myös: Kääpiöplaneetta, Kiertorata

R

Retrogradinen

Liikkuu tai pyörii useimpien järjestelmän kappaleiden kanssa vastakkaiseen suuntaan. Tritonin ja Halleyn komeetan kiertoradat ovat retrogradeja (kaltevuus yli 90°).

Katso myös: Kaltevuus (i), Aurinkopäivä

P

Puolisuurakseli (a)

Puolet ellipsiksen pisimmästä halkaisijasta. Se määrittää kiertoradan koon, sen energian ja jakson.

Kaava a = (r_p + r_a) / 2

Missä: r_p periapsis-etäisyys; r_a apoapsis-etäisyys

Katso myös: Keplerin kolmas laki, Ellipsi

T

Tähtipäivä

Aika, jonka keho vie pyöriäkseen kerran suhteessa etäisiin tähtiin. Maan kohdalla: 23 h 56 min 4,09 s.

Katso myös: Aurinkopäivä

Tähtikuukausi

Aika, jonka Kuu kestää kiertääkseen Maan kerran suhteessa tähtiin: 27.322 päivää.

Katso myös: Synodin kuukausi

A

Aurinkopäivä

Aika yhdestä keskipäivästä seuraavaan, eli yksi kierros suhteessa Aurinkoon. Se eroaa siderisestä päivästä, koska myös kappale liikkuu sen rataa pitkin.

Kaava 1/P_solar = 1/P_rot − 1/P_orb

Missä: P_rot Siderinen pyörimisaika (negatiivinen, jos retrogradista); P_orb kiertoaika

Katso myös: Tähtipäivä, Retrogradinen

Auringonnousu

Hetki, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisimman (noin 21. kesäkuuta) tai eteläisimmän (noin 21. joulukuuta) deklinaationsa. Se antaa pisimmät ja lyhyimmät päivät.

Katso myös: Päiväntasaajan, Deklinaatio

O

Ominaisenergia

Kiertoenergiaa massayksikköä kohti. Negatiiviset sidottuina (elliptisinä) kiertoradoilla, nolla parabolisilla pakoreiteillä, positiiviset hyperbolisilla kiertoradoilla.

Kaava ε = v²/2 − μ/r = −μ / (2a)

Katso myös: Vis-viva -yhtälö, Pakomatka

S

Synodin kuukausi

Kahden identtisen kuunvaiheen välinen aika, esim. uusikuu ja uusikuu: keskimäärin 29,531 päivää.

Kaava 1/P_syn = 1/P_sid − 1/P_year

Missä: P_sid Siderinen kuukausi, 27.322 päivää; P_year Siderinen vuosi, 365.256 päivää

Katso myös: Tähtikuukausi

U

Umbra ja penumbra

Umbra on varjon pimeä keskiosa, jossa valonlähde on täysin piilossa; penumbra on ulkopuolinen osa, jossa se on vain osittain piilossa.

Katso myös: Eclipse

V

Vis-viva -yhtälö

Antaa kiertoradan nopeuden millä tahansa etäisyydellä vain kiertoradan koosta. Se ilmaisee energian säilymistä.

Kaava v = √(μ (2/r − 1/a))

Missä: μ gravitaatioparametri; r Nykyinen etäisyys; a Suuren akselin puoli

Katso myös: Ominaisenergia, Kiertoradanopeus

Työkalut ja oppitunnit käyttävät yksinkertaistettuja malleja vain oppimista varten, eikä niitä saa käyttää navigointiin, tehtävän suunnitteluun tai mihinkään operatiiviseen päätökseen. Sertifikaatit ovat ilmaisia eivätkä akkreditoituja. Lue koulutussisältöä koskeva vastuuvapauslauseke